Ihmisen mieli on hyvä renki mutta huono isäntä. Jos sille ei aseta mitään rajoja, se haahuilee mieluusti missä sattuu, kaikkialla menneen ja tulevan välimaastossa. Mieli on hyvä saada ruotuun mieluummin suostuttelemalla kuin pakottamalla. Voisiko jopa sanoa niin, että mieli kannattaa juksata mukaan. Se tykkää, kun on paljon toimintaa.
Kun esimerkiksi suunnittelen jotakin, kiinnitän ko. asiaan koko tarkkaavaisuuteni. Sitten kun homma on hoidettu, saan unohtaa sen kokonaan. Jämäkkä nykyhetkessä eläminen säästää näin minut paljolta tarpeettomalta fundeeraamiselta. Tässä ja nyt eläminen antaa myös kyvyn paremmin erottaa, mikä on tärkeää ja vähemmän tärkeää, mitä pitää suunnitella ja minkä voi vain antaa tapahtua.
Paasto voisi olla oivallista aikaa harjoitella kuuntelemaan asioihin tarttumisen sijasta. Jumala osoittaa meille tien, mutta ei anna meidän nähdä mitään etukäteen. Kaiken, mitä hän ilmaisee, hän ilmaisee nykyhetkessä. Kuinka usein hän onkaan yrittänyt opettaa tätä minulle tekemällä tyhjäksi suunnitelman toisensa jälkeen? Meillä on Jumalan kanssa sellainen työnjako, että Hannu päättää, Jumala sotkee suunnitelmat.
OK, myönnän olevani tavattoman itsepäinen, saatan jatkaa ja jatkaa sellaista puuhaa, jonka fiksumpi oivaltaisi oitis aivan turhaksi.. Ollakseni ihan rehellinen, minun tekisi mieleni luopua kaikista suunnitelmistani ja antautua tyhjin käsin Jumalan haltuun, antaa hänen jatkaa minussa tekemäänsä luomistyötä.. Tuloksena olisi varmasti syvä ja vapauttava helpotuksen huokaus sekä voimakas tunne siitä, että olen menetellyt oikein.
Miten mielelläni tahtoisinkaan oppia olemaan toivomatta mitään muuta kuin sitä, mitä Jumala minulle antaa. Ei kyse ole siitä, että heittäytyisin laakereilleni lepäämään ja sanoisin Jumalalle, että ole hyvä ja hoida hommat, kun minä loikoilen sohvalla ja syljeskelen kattoon. Tarkoitan tätä: Kun olen kypsynyt suorittamaan jonkin tietyn tehtävän, se annetaan minulle edellyttäen, että pysyn avoimena ja osaan kuunnella.
Lähden huomisaamuna yökuntiin Kaisankotiin ( Tutustu: http://www.kaisankoti.fi/). Siinä vasta mukava paikka, jossa olemme olleet monasti niin työporukalla kuin oman perheen ja jopa suvun kanssa. Tällä kertaa on kyseessä pappien ja kirkkomuusikoitten yhteinen seminaari. Kirjoitan huomisen pähkäilyn siis nyt etukäteen. Palaan taas tälle palstaviljelmälleni torstai-iltana 12.3.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti