23. paastopäivä: MUUTOS ON VÄLTTÄMÄTÖN!

Tänään ilmestyneen Kotimaa-lehden yleisönosastossa Ulf Särs kirjoitti kestävän elämäntavan yhteisöistä. Hän muistutti siitä, mitä milanolainen piispa Ambrosius jo 300-luvulla sanoi: "Maa ei tunne rikkaita, vain köyhiä, joita se ruokkii. Kun annamme köyhälle, emme anna omastamme, vaan annamme hänelle takaisin osan siitä, mitä hänelle kuuluu."

"Alkukirkon askeettien tärkeimpiä tavoitteita oli paeta ympäröivän yhteiskunnan ahneutta. Siksi paasto oli heille tärkeä. Yhteiskuntamme kulutus- ja kasvukulttuuri on niin vahva kollektiivinen synti, että yksityisen ihmisen pitäisi olla melkein pyhimys, jotta pystyisi irtautumaan siitä. Jokainen voi silti ottaa pieniä askeleita, kuten Reilu kauppa, kasvissyönti tai kierrätys."

Lopuksi Särs peräänkuuluttaa seurakuntiin muodostettavia yksinkertaisen, solidaarisen ja ekologisesti kestäviä elämäntavan yhteisöjä. Poliittisen muutoksen aikaansaamiseksi rikkaiden tulisi näyttää esimerkkiä vähentämällä kulutusta.

Kyse ei ole mistään seitsemän viikon pituisesta köyhäilyharjoituksesta, vaan välttämättömästä elämäntapojen muutoksesta. Emme saa kuluttaa yli luonnon kestokyvyn emmekä saa kuluttaa liian suurta osaa ihmiskunnan varoista.

LeipäPappina minua aina vain jaksaa puhutella Jeesuksen opetus yhteisestä leivästä Isä meidän-rukouksessa: Kuvitellaan, että koko maailmalle on annettu yksi ainoa leipä yhteisesti. Silti me rikkaat 1/3 maailman väestöstä syömme leivän, 1/3 saa murut ja 1/3 jää ilman. Suuret kansainvaellukset lienevät vielä edessäpäin, kun osattomat saavat kuulla, että kaikkialla maapallolla ihmiset eivät joudukaan menemään nukkumaan tyhjin vatsoin. He tulevat vaatimaan meiltä: "Antakaa meillekin sitä yhteistä jokapäiväistä leipäämme!"

Eräässä Sacri Ludi-kirkkodraamaryhmän esittämässä näytelmässä on vaikuttava kohtaus, jossa rikkaat yrittävät tehdä jotakin kolmannen maailman köyhien hyväksi. Yksi näyttelijöistä nousee tuolille, laittaa kätensä äänitorveksi suunsa eteen ja huutaa kaukaisuuteen: "Veljet, me AJATTELEMME teitä!"