7. paastopäivä: KIUSAUS VAI AHDISTUS?

Ylpeyden, vallan ja kunnian kiusaukset olivat Jeesuksen kimpussa erämaassa. Kiusaukseen on vastattava Jumalan sanalla, niin kuin Jeesuskin teki. Kaikki, mikä ei ole sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa, ei ole Jumalasta, olkoonpa se esitetty sitten miten vetoavasti ja kauniisti tahansa! Saatanakin, langennut enkeli, on taitava teologiassa, mutta käyttää taitojaan tarkoituksella väärin, lukee kuin piru raamattua, kuten sanontakin kuuluu.

On paikallaan toistaa: Jumala ei kiusaa ketään, vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, se häntä vetää ja houkuttelee. (Jaak. 1:13)

Kiusaus kannattaa kiertää, jos voi itse valita. Ei ole kovin hurskasta ehdoin tahdoin hakeutua vaikeaan kiusaustilanteeseen vain tahdonlujuuttaan osoittaakseen. On nimittäin olemassa suuri vaara, että tuo kuviteltu tahdonlujuus katoaa yllättäen ja lopputulos on lankeemus, suru ja häpeä.

Oppi-isämme Martti Luther olisi halunnut korvata Isä meidän-rukouksessa sanan Kiusaus sanalla Ahdistus. Tällöin olisimme rukoilleet: ”Äläkä saata meitä ahdistukseen”. Lutherin mukaan kiusauksessa ei ole kyse vain lumoavista, vaikkakin mustista houkutuksista, vaan laajemmin kaikesta muustakin, mikä kiskoo meitä irti Jumalasta ja heittää meidät erilleen hänestä.

Luther opetti, että maan päällä meillä on ahdistus ja että on täysin turhaa edes etsiä täydellistä rauhaa ja turvallisuutta täältä. Ahdistukset ympäröivät meitä edestä ja takaa kuin muuri. Ahdistukset kuuluvat tähän maailmaan, eivätkä ne poistu ennen Kristuksen paluuta. Ahdistukset eivät väisty maailmasta edes rukouksiemme voimalla. Senpä tähden meidän tuleekin rukoilla, että emme joutuisi niihin, ettemme sortuisi niihin. Meidän tulee rukoilla, että kiusaukset ja ahdistukset eivät saisi vallata meitä ja muita ja hukuttaa alleen.

Mitä mieltä, lukijani, olet tästä Lutherin tulkinnasta? Viime sunnuntaina juuri tämä kohta tuotti monelle kirkkovieraalle todellisen Ahaa-elämyksen. Sinullekin?

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Huomautus: Olen luvannut kirjoittaa joka päivä tätä blogia 7 viikon ajan. Huomenna olen kuitenkin menossa Heponiemen hiljaisuuden keskukseen kolmeksi päiväksi. Retriitin eli vetäytymisen sääntöihin kuuluu, että siellä ollaan täydellisesti muusta maailmasta erillään. Tuolloin tekstin tuottaminen ei onnistu. Ratkaisen asian siten, että kirjoitan tämänpäiväisen, huomisen ja ylihuomisen tekstin jo nyt. Ne tulevat kaikki saman päivämäärän alle, mutta erotan ne edelleenkin paastopäivän numeron mukaan.